Viikko sitten oli joulu ja jouluihmisenä haikailen jo sen perään, vasta vuoden päästä on seuraava joulu! Mikä siinä joulussa on  niin ihmeellistä? Minusta on yksinkertaisesti hauskaa pelkkä jouluun valmistautuminenkin! Ostella lahjoja, kääriä niitä pakettiin, laittaa jouluruokia ja leivonnaisia. Tänä jouluna tein pitkästä aikaa lanttu- ja bataattilaatikkoa, joita ystäväni kehui ja söi mielellään. Pipareita varten tein taikinan, mutta tortut olen tehnyt kaupan valmiista voitaikinasta. Leivoin myös kirsikkakakun. Kinkkua meillä ei ollut, mutta poron- ja naudanpaistia oli.

Kävimme tietenkin laulamassa kauneimmat joululaulut ja veimme kynttilän haudalle. Ne kuuluvat ehdottomasti joulurituaaleihini.  Yömessussa emme tänä jouluna käyneet. Joulun kauneus valoineen, kynttilöineen ja koristeineen, hiljaisuus ja lepo ovat minusta joulussa kaikkein parasta. Voi lukea hyvää kirjaa ja syödä suklaakonvehteja. Tai kuunnella vain musiikkia. Tai katsella tv:stä elokuvia, joita jouluna riittää kellon ympäri. Tämän joulun hyväntekeväisyysteon vein viemällä Pelastusarmeijan pataan kaksi lahjaa, molemmat oli yksinäiselle miehelle suunnattuja, toisessa oli villasukat, toisessa kolmet Black Horsen alushousut. Yhdelle ystäväni ystävälle lahjoitin lapaset hänen omasta toivomuksestaan.

Tänä vuonna en ole tehnyt suuria saavutuksia itseni kasvattamisessa ja kehittämisessä, kuten viime vuonna. En ole kokeillut uusia harrastuksia, soittaminenkin jäi vähäiseksi, mutta vielä minä palaan siihen, en unohda sitä täysin. Tänä vuonna olen kuitenkin lukenut monta hyvää kirjaa! Kesällä helteiden paahteessa luin lopultakin Jostein Gaarderin Sofian maailman. Kirja on ollut keskeneräisesti luettuna hyllyssäni varmaan yli 15 vuotta! Kannatti lukea kirja, vaikka se alussa tuntui lapselliselta. Onneksi siinä oli paljon asiaa länsimaisesta filosofiasta ja sen kehityksestä maineikkaimpine filosofeineen. Lopulta itse romaanin tarinakin tuntui ovelalta ratkaisulta. Hyvä kirja, suosittelen lukemaan! Toinen filosofiaa käsittelevä kirja, jota olen lueskellut tänä vuonna, on Lauri Järvilehdon Tee itsestäsi mestariajattelija. Se on vielä kesken, olen nyt noin puolessa välissä. Kirja mm. neuvoo keinoja, joilla voi lievittää stressiä ja kehittää ajattelukykyään, mutta myös päivittää tiedot nykyajan suuntauksista mielenfilosofiassa. Yllätys oli minulle suuri, kun jopa Platonin aikainen ideaoppi luolavertauksineen on vielä yhtenä suuntauksena voimassa, ja niinpä lukaisin pikaisesti uudelleen Sofian maailman Platonia käsittelevän kurssin. Olen niin iloinen niistä tiedon hippusista ja käytännöllisistä neuvoista ajattelun voiman ohjaamisesta, että kyllä laitan kohta filosofian vähintään yhtä korkealle ellei korkeammallekin paikalle arvoasteikollani kuin psykologian ja psykiatrian!

Jos vapaa-ajalla en juuri ole uusia taitoja oppinut, niin työelämässä niin on kuitenkin onneksi tapahtunut! Olen opetellut uusia analysointimenetelmiä ja kokonaan uuden ohjelman käytönkin olen tietokoneella oppinut. Tämä helpottaa epäilyjäni omasta kehityskyvystäni, olen epäillyt, että olen liian vanha oppimaan uutta. Niin ei todellakaan ole asia. Jos oppiminen on vaikeaa, se johtuu yleisemmin siitä, että on väsynyt ja stressaantunut monista muista arkipäivän tekemisistä ja kiireistä, ei ole kerta kaikkiaan aikaa ja resursseja uuden oppimiseen. Mutta kun aikaa ja voimía on taas enemmän, uuden oppiminen helpottuu ja palautuu! Ruuhkavuosissa on parasta laskea vaatimustasoa ja hoitaa itseään mahdollimman hyvin ja olla itselleen armollinen.