Tänä keväänä hankin pitkän harkinnan jälkeen Polarin fitnessmittarin. Odottelin ainakin pari vuotta, että markkinoille tulisi tarpeeksi laadukas, luotettava ja vielä kohtuullisen sirokin sporttikello jopa minun ruippanaranteeseen. No, ei ole tullut, joten päätinpä hankkia kotimaisen tuotteen, josta luin positiivisia arvosteluja sekä asiantuntijoilta että monilta käyttäjiltä, ja vielä kun yksi minua paljon ansioituneempi data-analyytikkoystäväni oli itse käyttänyt saman mittarin aikaisempaa mallia jo useamman vuoden ja kehui sitä, olipa tullut siitä melkein riippuvaiseksi, niin täräytinpä yhtenä päivänä minäkin sellaisen.


En odottanut paljon tältä mittarilta, sehän oli vaan joku aktiivisuusmittari, joka mittaisi ranteesta sykettä ja laskisi askeleita luultavasti miten sattuu, kun kättä vähän heilauttaa, siinä ei olisi edes GPS:ää, joka mittaisi kuljettua matkaa luotettavammin. Vähän liian suureltakin se näytti ja tuntui. Oikeastaan aika ruma vempain, jäisikö vain hyllylle keräämään pölyä?


Kuinka väärässä olin...


Muutaman viikon käytön jälkeen minua harmittaa sekin, kun joudun pari, kolme kertaa viikossa lataamaan sitä ja poistamaan sen ranteesta. Ja pidän kelloa ranteessa jopa yöllä, sillä se seuraa liikkeiden perusteella yöunta, kuinka levotonta tai syvää uni on. Rannekkeen näyttö ja toiminnot eivät ole kovin kaksisia, mutta kännykkään voi ladata Polarin sovelluksen, johon kello on yhteydessä bluetoothin kautta ja mittarin keräämät tiedot voi siirtää kännykkään. Mittarin voi myös yhdistää tietokoneeseen kaapelin avulla ja siirtää tiedot siitä koneelle Polarin sovellukseen, sovellus pitää ensin tietenkin asentaa tietokoneelle Polarin sivuilta.


Olen kyllä ollut tyytyväinen Polarin sovellukseen kännykässä ja itse aktiivisuusmittariin ranteessa, olen suorastaan hurahtanut itseni mittaamiseen! On varmaan paljon edistyneempiä ja parempia mittareita aktiiviurheilijoille, oikeita älykelloja monipuolisine toimintoineen, mutta tällaiselle vanhalle varikselle, joka kuntoilee vain pysyäkseen edes toimintakykyisenä joten kuten, riittää oikein hyvin tällainen härpäke!


Eniten pidän ehkä mittarin harjoitusohjelmista, joissa mitataan sykkeen tasoa harjoituksen aikana. Tietääpähän ottaa rauhallisemmin, jos syke laukkaa punaisella maksimitasolla. Kännykästä voi sitten tarkastella tarkemmin sykekäyriä, kaloreiden kulutusta ja rasvan polton osuutta kaloreista. Aktiivisuusmittaus on koko ajan päällä kellossa ja jos jämähtää tunniksi paikoilleen, ranneke värisee taas ranteessa ja ilmoittaa, että on aika liikkua. Yöksi nämä ilmoitukset voi poistaa asetuksista. Askelten laskenta mittarissa on aika leväperäinen mielestäni, liioittelee määriä kovasti, perustunee varmaan käden heilahteluun. Yhtenä siivouspäivänä minulla tuli muka yli 17 000 askelta, jota en kyllä usko. Toisaalta, on se liikuntaa imurointi ja lattioiden moppauskin, samoin kuin lakanoiden veto.


Mittari on lisännyt aktiivisuuttani paljonkin. Vuoden alusta jo parantelin kuntoiluohjelmiani ja itseni mittaaminen vielä tehostaa niiden noudattamista, ja mikä kaikkein parasta, tekee harjoittelusta turvallisempaa. Olen alkanut tehdä 5 minuutin HIIT-treenejä kahdesti viikossa: 2 x 1 minuuttia haarahyppyjä, 2 x 1 minuuttia kyykkyjä ja 1 minuutti paikallaan juoksua. Kaikki tehdään niin lujaa kuin pystyy. Sykemittari on tässä todella hyvä olla käytössä, sillä syke nousee äkkiä korkealle ja mitä iäkkäämpi on, sitä alhaisempi maksimisyke on (maksimisyke = 220 - ikä). Jos on iäkäs ja/tai ei ole kuntoillut pitkään aikaan, pitää olla varovainen näiden HIIT-treenien kanssa.


Voimaharjoitteluni on myös muuttunut. Teen nyt kaksi puolen tunnin treeniä viikossa. Teen vain yhden tai korkeintaan kaksi sarjaa ja toistan liikettä niin kauan, että en enää jaksa enempää. Mitä raskaammat painot, sitä vähemmän toistoja tarvitaan, joten olen aikonut ostaa raskaammat käsipainot, vanhat ovat 3 kiloiset, meinaan laittaa 4 kiloiset.


HIIT- ja voimaharjoitelutreenien lisäksi käyn kävelylenkeillä ulkona. Jostain syystä aktiivisuusmittarini laskee tavalliset kävelylenkkini intensiivisyydeltään yleensä korkeiksi, ne vastaavat sen mielestä hölkkää. Tätä vähän ihmettelen. Onko minulla syke turhan korkealla vai olenko liian vauhdikas ikäisekseni? Epäilen tuota ensimmäistä vaihtoehtoa. Näillä harjoituksilla liikun lähes joka päivä enemmän kuin tarpeeksi viikon aikana, 100 % aktiivisuutta tulee täyteen äkkiä, ylittyypä välillä 200 %.


Miksikö liikun? Vanhempani elivät lähes 90-kymppisiksi, enkä itse haluaisi jäädä kovin paljon huonommaksi. Ja haluaisin elää kohtuullisen terveenä ja toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään, kuolla toivottavasti saappaat jalassa, jos mahdollista. Pelottaa hoitolaitoksiin joutuminen jo nyt.