Noin puolitoista vuotta sitten eli syksyllä 2019 latasin ensimmäisen kerran kännykkääni Mindfulness-applikaation sovelluskaupasta, en enää muista, miten päädyin juuri tuohon sovellukseen, sillä lataan harvoin pelejä tai muitakaan ylimääräisiä sovelluksia kännykkääni, varsinkaan maksullisia. Monia sovelluksia voi kuitenkin käyttää aluksi ilmaiseksi tai niitä voi käyttää osittain ilmaiseksi, niin tätäkin applikaatiota. Joulukuussa aloin jo maksulliseksi käyttäjäksi, minusta vajaa viisikymppiä vuodessa ei ollut paha hinta niin monipuolisesta sovelluksesta, jossa oli kymmenien eri opettajien ohjattuja harjoituksia, jopa useita kursseja meditointiin. Ja ohjelmat näyttävät ajan kuluessa vain lisääntyvän, tulee uusia ohjaajia ja harjoituksia! Mukana oli vain yksi suomalainen ohjaaja muutamine harjoituksineen, mutta ulkomaalaisten opettajien englanninkielinen sanasto ei ole hirveän vaikeaa ja heidän artikulaationsa on yleensä selkeää, joten jopa minä olen löytänyt useitakin hyviä ohjaajia ja harjoituksia sovelluksesta.

Viime vuonna, kun kärsin monta kuukautta tuskallisista iskiaskivuista, tein joka ilta ennen nukkumaanmenoa tuon sovelluksen ohjattuja rentoutusharjoituksia, joissa vuorotellen jännitettiin ja rentoutettiin lihaksia. Ei se radikaalisti auttanut, mutta oli yksi keino helpottaa oloa ja nukkumista, pitää huolta itsestä. Kun toivuin kivuista vähitellen kesää kohden, unohtuivat rentoutusharjoituksetkin.

Kun työt alkoivat kesäloman jälkeen, olinkin kohta taas niin stressaantunut, että nukahtaminen oli vaikeaa. Melatoniini ei yksinään enää auttanut vaan tarvitsin nukahtamislääkkeitä. Niitä napsin koko talven ja olin epätoivoinen, mihin minusta kohta enää olisi. Olin ahdistunut ja vihainen, liikunnasta ja joogastakaan ei ollut apua. Pelkäsin rytmihäiriöitä, johon ylirasitus voi johtaa, pahimmillaan rytmihäiriöt voivat aiheuttaa eteisvärinää ja se taas voi aiheuttaa aivoinfarktin. Tiesin aika monta ihmistä, jotka söivät verenohennuslääkkeitä eteisvärinän takia ja olivat jopa käyneet sähköisessä rytmihäiriön hoidossa, sitä varten joudutaan nukuttamaan. Ja olipa lähipiirissä yksi infarktin kokenut juuri eteisvärinän takia. Hän on neljän vuoden jälkeen osaksi edelleen halvaantunut.

Käännyin jälleen meditaatioharjoitusten puoleen. Päätin aloittaa säännöllisen, sitkeän harjoittelun. Tai ainakin kokeilisin sitä useamman viikon, ennen kuin luovuttaisin. Valitsin kahdeksan viikon kurssin ja nyt olen meditoinut kaksi viikkoa vähintään puoli tuntia joka päivä, yleensä aina ennen nukkumaanmenoa. En uskonut, että meditointi auttaisi, mutta kyllä se ilmeisesti auttaa! Se auttaa, vaikka koko harjoitus tuntuisi pöljältä ja odottaisi vain sen loppuvan, vaikka olisi kuinka räjähtänyt olo meditoidessakin! Olen alkanut nukahtamaan ilman lääkkeitä, en nuku kovin pitkiä öitä useinkaan, mutta riittävän hyvin.

Olen myös tajunnut, että samalla tavalla kuin ihmisille suositellaan liikuntaa ja voimaharjoittelua fyysisen kunnon ylläpitoon, samoin pitäisi jokaisen huolehtia henkisestä hyvinvoinnista säännöllisellä rentoutumisella ja itseään kuulostelemalla. Ei pitäisi odottaa terveyden romahtamista ja aloittaa vasta sitten lyhyt kuntokuuri vaan pitäisi sitoutua loppuelämän ajaksi pitämään huolta itsestään säännöllisesti. Tämä pätee kumpaankin fyysiseen ja henkiseen puoleen. Totta kai masennuskin uusiutuu ja toistuu, jos suorittaa elämää entiseen malliin, elämäntavoissa ei tapahdu pysyvää muutosta. Samoin käy fysiikan. Kun tarpeeksi kauan toistaa tiettyä rutiinia, aivoissakin tapahtuu muutos. Tämä on tieteellisestikin todistettu.

Ei tule olemaan helppo tehtävä säännöllinen meditointi minullekaan, kyllästyn nopeasti samoin toistuviin rutiineihin, mutta sitkeästi aion jatkaa, vaikka muutama päivä jäisi välistä poiskin!