Kun korona-pandemia ollaan voittamassa, niin Euroopassa ollaan tai ollaan oltu jo pitemmän aikaa sotilaallisen konfliktin pelossa. Jotkut ennustavat jopa kolmatta maailmansotaa.

En ole ollut kovinkaan kiinnostunut sotahistoriasta koskaan, ennen kuin nyt viime vuosina olen lueskellut jonkin verran alan kirjallisuutta ja katsonut dokumentteja aiheesta. Sota-aiheet ovat saaneet minut yleensä ahdistumaan ja masentumaan, todella pettymään ihmiseen oikein sydänjuuria myöten. Kovettuuko sitä ihminen iän myötä ja alkaa kestää ja kohdata aiemmin sietämättömiä asioita, kun nyt ne eivät tunnu niin pahoilta kuin nuorempana? Elämä siedättää ja Siperia opettaa, joidenkin kohdalla ihan kirjaimellisestikin. Idealismi kuolee ja tilalle astuu realismi? Sotaa normaalitilana ei pitäisi kuitenkaan kenenkään joutua hyväksymään missään koskaan. Näin tapahtuu kuitenkin aina jossain päin maailmaa, jonkinlainen sotatila jatkuu vuosikausia.

Wikipediassa oli laaja selvitys lähteineen ensimmäisestä maailmansodasta (1914-1918), mistä se sai alkunsa, miten sitä käytiin ja keiden välillä, ja mitkä olivat seuraukset. Sota lähti käyntiin aluksi vain paikallisesta kriisistä Itävalta-Unkarin ja Serbian välillä, mutta laajeni liittolaissuhteiden vuoksi lopulta yli puolen maapallon alueelle.

Jo ennen sotaa liittoumien välillä oli laaja taloudellinen ja sotilaallinen kilpailu, kilpailtiin mm. siirtomaista, ja monet valtiot lähtivät sotaan, koska uskoivat sen hyödyttävän heitä ja kestävän vain lyhyen ajan.  Kansojen koulutustason parantuminen ja lukutaidon yleistyminen mahdollisti sanomalehdistön vaikutusvallan kasvun, joka monesti oli häpeämättömän puolueellista (kuten nykyäänkin). Vallalla oli myös sosiaalidarwinistinen ajattelu, joka korosti vahvimpien selviämistä ja uskomusta, että sota oli välttämättömyys, jotta kansakunta ei rappeutuisi. Valtiomiehet olivat myös yleisesti sitä mieltä, että kansainväliset kiistat pitää ratkaista mieluummin sodalla kuin diplomatialla. Uudemmat tutkimukset eivät pidä Saksaa välttämättä sen syyllisempänä ensimmäiseen maailmansotaan kuin muitakaan sotaan osallistuneita maita. Hävinneen Saksan tuomitseminen yksinään syylliseksi ja sen nöyryyttäminen Versailles'n rauhassa olisi kuitenkin yhtenä syynä toiseen maailmansotaan, jonka aloitti Saksa, ensimmänen maailmansota ei jäisikään historiaan "sodaksi,  joka lopetti kaikki sodat", niin sitä nimitettiin ennen toista maailmansotaa.

Ensimmäisen maailmansodan arvellaan vaatineen n. 16 miljoonaa kuolonuhria, heistä sotilaita n. 9,7 miljoonaa ja siviilejä 6,8 miljoonaa. Haavoittuneita oli n. 21 miljoonaa. Merkittävä osa sotilaista kuoli edelleen myös tauteihin, mutta ei niin usein kuin aikaisemmissa sodissa parantuneen lääketieteen kehityksen ansiosta. Yksi tappavista taudeista ensimmäisen maailmansodan aikana ja jälkeen oli espanjantauti, joka riehui pandemiana maailmalla 1918-1920. Espanjantauti oli influenssa, jonka tautitapauksia havaittiin ensimmäisen kerran yhdysvaltalaisella sotaleirillä, mutta se tuli julkisuuteen vasta, kun tauti levisi Espanjaan, joka ei osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan. Pandemian alkuperämaata ei varmuudella tiedetä, koska sotivissa maissa salattiin tautiuutisia. Espanjantauti on ollut kaikkien aikojen tuhoisin influenssapandemia, johon arvellaan kuolleen n. 30-100 miljoonaa ihmistä, jopa yli kolme prosenttia sairastuneista. Poikkeuksellisesti siihen kuoli terveitä, nuoria aikuisia. Suomessa espanjantautiin kuoli n. 20 000 ihmistä. Espanjantaudissa oli useita aaltoja virusmuunnoksineen, Suomessa aaltoja  oli neljä. Kuolleisuus oli Suomessa välillä ja paikallisesti niin suuri, ettei hautoja ehditty kaivaa riittävän nopeasti.

Mitä jos noin sadan vuoden takainen historia on toistumassa uudelleen? Osassa Eurooppaa tai ehkä koko Euroopassa on sodan uhka. Koronastakin voi vielä levitä uusi vaikeampi virusmuunnos. Eikö ihmiset opi mitään historiasta, sodissa menetykset voivat olla valtavan suuria. Vaikea historiaa on kyllä oppia, jos sitä salataan tai ei tutkita ja kerrota sitä totuuden mukaisesti, jolloin vallanpitäjät voivat toimia ja ohjata kansaa niin kuin itse haluavat, toisinajattelijat vaiennetaan. Sodan lietsonta voi kertoa myös siitä, ettei ole enää mitään menetettävää, asiat ovat niin huonosti. Toimiiko edes taloudelliset pakotteet silloin, rauhaa ei saada rahallakaan.