Kesä oli ja meni kaikenlaisten vaivojen kera. Jo keväällä minua vaivasivat voimakkaat allergiaoireet, olen ilmeisesti yliherkistynyt koivulle, joka ei tavallisesti ole aiheuttanut minulle minkäänlaisia oireita. Allergialääkkeet aiheuttivat sivuvaikutuksena päänsärkyä, enkä halunnut pillereitä kovin pitkään syödä. Sitten iski jalkaan ruusu, ja jouduin syömään  kahden viikon voimakkaan antibioottikuurin. Aloinkin pikkuhiljaa toimertua ja tein jo reippaita kahvakuulaharjoituksia pitkästä aikaa. Kunnes keittiössä kotona sattui haaveri: minulla kaatui kiehuvan kuumaa vettä oikean jalan päälle, samalle jalalle, jossa oli ollut ruusu. Vaikka pidin jalkaa kylmässä vedessä heti tapahtuman jälkeen mahdollisimman pitkään, jalkapöydälle ja varpaisiin nousi isoja rakkuloita, joista osa puhkesi. Siinäpä sitä olikin parantelemista, kesti monta viikkoa. Ja pelkäsin aluksi pitkään, että jalkaan iskisi vielä ruusu toisen kerran.

Loma meni siis lähinnä sairastellessa, on ollut pakkolepoa. Loman lopulla innostuin ilmoittautumaan Helsingin yliopiston tekoälykurssille, kun suunnittelin, että käyttäisin tekoälyä inspiraation lähteenä luovaan kirjoittamiseen. Kurssi olikin luulemaani vaativampi, siinä opetettiin mm. miten tekoälyä rakennetaan, mihin se perustuu. Oli paljon tehtäviä, joihin pystyi vastaamaan vain yhden kerran ja tehtävistä piti olla vähintään puolet oikein, että kurssi hyväksyttiin. Stressiähän siitä alkoi pukkaamaan. Silti suoritin kurssin pari viikkoa etuajassa ja tehtävistäkin sain reilusti yli puolet oikein. Nyt on tarkoitus selvittää, miten voisin hyödyntää tekoälyä tilastotieteessä.

Töissä on ollut loman jälkeen onneksi hiljaisempaa kuin keväällä, olen kaivanut vanhoja tietoja tutkimuksista ja siirtänyt niitä toisiin järjestelmiin. Homma on vielä kesken. Se on huolestuttanut, että meillä suunnitellaan uutta seurantatutkimusta aiheeseen, josta viimeksi tehtiin seuranta 10 vuotta sitten. Alkuun ajattelin, että minä ainakaan en halua olla enää mukana, en jaksa, vanha ihminen, tutkimus kestää varmaan useamman vuoden kuten viime kerralla ja se koskee tuhansia ihmisiä. Ahdisti ja olin pakokauhussa. Nyt ajattelen, että katsotaan ja odotellaan, mikä rooli minulla olisi tuossa projektissa. On minulle nimetty jo varahenkilö tilastotöihin, hän on ihan tohtoriksi väitellyt, ei ihan nuori hänkään. Vielä ei ole tarvinnut kuitenkaan turvautua häneen.

Vapaa-ajalla olen aloittanut isomman käsityön pitkästä aikaa, neulon villalangasta ponchoa. Hitaasti se edistyy. Voimaharjoitteluja teen pari kertaa viikossa käsipainoilla tai kahvakuulan kanssa. Minulla tulee terveysalan lehti, jossa on joka numerossa uudet voimaharjoitteluohjeet ja näiden mukaan olen kuntoillut. Kirjoja olen jaksanut lukea vähemmän, tuntuu, etten jaksa keskittyä pitkiin teksteihin. Seuraan vain uutisia ja luen lehtiartikkeleita. Minulla on tai on ollut selviä uupumusoireita pitkin kesää. Kerran olen käynyt työterveyshuollossa puhumassa niistä. Pitää yrittää ottaa rauhallisesti ja vähentää tulevaisuuden huolehtimista, vaikka maailma näyttää uutistulvan mukaan menevän tällä menolla täyttä höyryä kohti helvettiä. Ei ole helppoa kenelläkään.